Voiko elämys löytyä verkosta?

Mikä on elämys? Varsinkin matkailuun ja matkailutuotteisiin elämys-sana liitetään usein. Mikä sitten on elämys? Miten se eroaa kokemuksesta?  Asiaa voidaan tarkastella monellakin tapaa ja elämystutkimuksessa voidaan erottaa kolme eri suuntausta: Amerikkalainen, Keskieurooppalainen sekä Pohjoismaalainen.


Pine ja Gilmore ovat kirjassaan The Experience Economy(1999) määritelleet elämykselle erilaisia ominaisuuksia ja piirteitä. Elämykset ovat heidän mukaansa ennen kaikkea yksilöllisiä ja henkilökohtaisia kokemuksia, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että kaksi eri ihmistä eivät voi täysin kokea samanlaista elämystä. He toteavat myös, että kehittyneet markkinataloudet ovat siirtymässä elämystalouden aikakauteen, jossa kaikkeen kauppatavaraan kannattaa liittää elämyksellisyyttä.

Keskieurooppalainen suuntaus puolestaan painottaa yksilön kehittymistä ja oppimista. Se ammentaa voimakkaasti psykologiasta ja elämyspedagogiikan saksalaisista juurista. Keskieurooppalainen elämyskeskustelu sisältää monenlaisia ulottuvuuksia ja voidaankin puhua kolmesta erilaisesta lähestymistavasta: Vuorovaikutuskeskeisestä, tuotekeskeisestä ja yksilökeskeisestä näkökulmasta.

Pohjoismaalainen koulukunta pyrkii yhdistämään talousnäkökulman ja yksilönäkökulman elämystuotannoksi, jossa tuottaminen, liiketoimintaprosessi ja elämysmarkkinointi yhdistetään yksilön kokemukseen. Pohjoismainen malli pyrkii myös konkreettiseen tuotesuunnitteluun elämysten tuottamisen keinoilla ja lainalaisuuksilla. Tällöin painopiste on siinä, miten elämyksiä tuotetaan eli miten luodaan puitteet ja mahdollisuus elämysten kokemiselle.

Tarsasen ja Kyläsen (2005) mallintama Elämyskolmio-malli tarjoaa työkalun jäsentää elämysten tuottamista konkreettisesti. Elämyskolmio edustaa täydellistä elämystuotetta, sen elementtien avulla voidaan tunnistaa elämystuotteiden kriittisiä kohtia ja kehittää niitä. Mallia tarkastelemalla voidaan huomata, että edellä mainitut kolme suuntautumista sopivat yhteen luoden perustan elämystaloudelle ja sitä kautta liiketaloudelliselle menestykselle. Tarsasen ja Kyläsen (2005) mukaan elämyksiä ei voida hahmottaa, ymmärtää ja tuottaa vain yhden näkökulman avulla.

Lähde: LEO http://www.leofinland.fi/

Elämysmallissa elämyksiä tarkastellaan kahdesta näkökulmasta: tuotteen elementtien tasolla ja asiakkaan kokemuksen tasolla. Tuotteen kriittisiä elementtejä ovat yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistisuus, kontrasti ja vuorovaikutus ja asiakkaan kokemisen tasoja puolestaan motivaation taso, fyysinen taso, älyllinen taso, emotionaalinen taso ja henkinen taso. Hyvässä elämystuotteessa on kaikki elämyksen elementit mukana kaikilla kokemisen tasoilla. Se, kokeeko asiakas elämyksen vai ei, riippuu kuitenkin asiakkaasta itsestään ja siihen vaikuttavat sekä hänen sosiaalinen statuksensa, kulttuuritaustansa kuin odotukset ja aktiivisuuskin.

Kuinka sitten hyödyntää verkkoa elämyksessä?

Nykyajan kuluttaja etsii tietoa, vertailee tuotteita ja tekee ostoksia verkossa. Elämyksen kokeminen alkaa siis jo siinä vaiheessa kun ostopäätöstä tehdään. Tuotteisiin tutustutaan ja niitä vertaillaan. Silloin ne tuotteet, jotka pystyvät jo tässä vaiheessa erottumaan ja luomaan kiinnostusta ovat vahvempia.

Kun elämystuote on suunniteltu elämyskolmio-mallin mukaisesti, kannattaa se myös viedä verkkoon samoja oppeja hyödyntäen. Tuotteesta voidaan kertoa faktoja ja tuotteen ainutlaatuisuutta ja yksilöllisyyttä voidaan korostaa. Verkossa voidaan esimerkiksi varauslomakkeen avulla antaa mahdollisuus räätälöidä tuotetta ostajan tarpeisiin sopivaksi.

Tuotteelle luotua tarinaa aletaan kertoa jo verkossa, näin saadaan tuotteelle aitoutta ja uskottavuutta. Tuotteen moniaistisuutta viestitään verkossa kuvan ja äänen välityksellä, esimerkiksi video laskuvarjohypystä saa varmasti jo verkon välityksellä ajattelemaan tuulen tuiverrusta kasvoilla ja suun kuivumista jännityksestä.

Esimerkiksi sosiaalisen median avulla voidaan luoda kanava vuorovaikutukselle, jossa asiakkaat pääsevät vaihtamaan kokemuksiaan ja sieltä myös vielä ostopäätöstä miettivä voi käydä katsomassa ja lukemassa muiden mielipiteitä ja vinkkejä tuotteesta. Varsinkin matkailutuotteiden kohdalla muiden arviot ja kokemukset koetaan mielenkiintoisiksi ja ostopäätökseen vaikuttaviksi.

Verkossa voidaan kertoa tuotteesta faktoja, siellä voi olla nähtävillä esimerkiksi videoita joiden avulla tuotetta esitellään ja joiden avulla kiinnostus saadaan heräämään. Verkossa pystytään siis vaikuttamaan motivaation tasoon. Fyysisellä tasolla verkon kautta aistiminen on lähinnä näkö ja kuuloaistien varassa. Mutta kuten edellä mainitsin, hyvällä videolla saadaan luotua tunnetta myös aistimuksista joita päästään varsinaisesti kokemaan vasta esimerkiksi laskuvarjohyppyä hypätessä. Draamankaaren mukaisesti verkossa voidaan luoda kokemuksen odotusta ja jännitettä.

Verkossa voidaan vaikuttaa myös oppimisen tasolla. Voidaan esimerkiksi kertoa mistä materiaalista laskuvarjo valmistetaan ja miten, mitä laskuvarjokurssilla opiskellaan, kuinka varjoa opetellaan käyttämään jne. Voidaan myös tehdä erilaisia opetusvideoita tuotteesta riippuen, tässä tapauksessa esimerkiksi kuinka laskuvarjo laskostetaan oikeaoppisesti.

Verkko antaa myös mahdollisuuden verestää muistoja ja jakaa kokemusta esimerkiksi sosiaalisen median tai keskustelufoorumin kautta.

Voiko verkossa kokea ainutlaatuisen elämyksen emotionaalisella tasolla niin, että se johtaa henkiseen muutokseen? Itse koen elämykseni mieluiten muualla kuin verkossa, mutta koska elämys on aina yksilöllinen kokemus jonka määrittää kokija itse, niin jollekin verkossa koettu seikkailu voi varmasti olla elämys.